Artikkeli on alun perin julkaistu Maankäyttö-lehdessä (3/2018). You can read the English version of this blog post about map-based surveys.
Karttapohjaisilla osallistumismenetelmillä tarkoitetaan verkkopohjaisia kyselyitä, joiden avulla kansalaiset voivat merkitä omia ideoitaan, kokemuksiaan ja mielipiteitään digitaalisesti suoraan kartalle. Tällaista paikkaan sidottua tietoa on viime aikoina hyödynnetty etenkin yleis- ja asemakaavoituksessa ja yhä enemmän myös liikenne-, viheralue- ja luonnonvarojen käytön suunnittelussa. Esimerkiksi Maptionnairen kaltaisissa työkaluissa on mahdollista osallistaa asukkaita karttapohjaisesti.
Karttapohjaisten osallistumismenetelmien käyttöä ja vaikuttavuutta on kartoitettu Suomen ympäristökeskuksen ja Maptionnaire (Mapita) yhteistyönä osana CORE-hanketta, joka keskittyy yhteistoiminnalliseen ympäristön käytön hallintaan. Tutkimus perustui maankäytön ja suunnittelun asiantuntijoille suunnattuun verkkokyselyyn sekä kyselyn tuloksia syventävään viiteen tutkimushaastatteluun. Kysely oli avoinna 5.4.–26.4.2018 ja keräsi 80 vastaajaa. Verkkokyselyllä pyrittiin selvittämään kyseisen osallistumismenetelmän käytön taustoja ja kokemuksia menetelmän hyödyllisyydestä, haasteista ja vaikuttavuudesta.
Tutkimushaastattelujen kohteiksi valittiin erikokoisia loppuvaiheessa olevia tai päättyneitä suunnitteluhankkeita, joissa on hyödynnetty karttapohjaisia osallistumismenetelmiä. Haastateltaviksi hankkeiksi valikoitui Helsingin yleiskaava 2050, Helsingin yleiskaavan varjokaava Pro Helsinki 2.0, Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava 2040, Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava ja Salpausselän Teivaan hotellin asemakaava.
Karttapohjaisten osallistumismenetelmien avulla voidaan tuottaa uutta tietoa, joka perustuu kansalaisten kokemuksiin ja näkemyksiin. Tällaista paikkaan sidottua tietoa on viime aikoina hyödynnetty etenkin yleis- ja asemakaavoituksessa ja yhä enemmän myös liikenne-, viheralue- ja luonnonvarojen käytön suunnittelussa.”
Karttakyselyt koetaan hauskaksi ja mielenkiintoiseksi osallistumisen muodoksi
Verkkokyselyn perusteella karttakyselyiden asema suhteessa muihin osallistumisen ja vuorovaikutuksen menetelmiin näyttää vahvalta: karttakyselyt valittiin yhdeksi käytetyimmistä menetelmistä työpajojen, asukastilaisuuksien, sosiaalisen median ja tavallisten kyselyiden ohella.
Vastaajien kokemukset karttakyselyistä olivat pääsääntöisesti myönteisiä. Valtaosa vastaajista oli täysin (42 %) tai jokseenkin samaa mieltä (46 %) siitä, että karttakyselyistä oli hyötyä suunnittelutyössä. Vastaavasti 82 % vastaajista koki, että karttakyselyillä kerätty aineisto oli hyödyllistä. Myönteisten kokemuksien vuoksi valtaosa vastaajista suunnitteli käyttävänsä karttatyökaluja myös tulevaisuudessa, joko harkiten valikoiduissa projekteissa (65 %) tai mahdollisimman laaja-alaisesti useissa hankkeissa (33 %).
Avovastauksissa karttakyselytyökaluja pidettiin pääasiassa muita menetelmiä täydentävänä keinona, jonka ei ainakaan vielä nähty täysin korvaavan perinteisiä osallistumismenetelmiä. Syinä tähän nähtiin osallistujien rajallinen tekninen osaaminen ja mahdollisuudet hyödyntää tietotekniikkaa. Noin puolet vastaajista keräsi osallistujilta palautetta työkalun käytöstä ja palaute on ollut pääasiassa myönteistä; karttakyselytyökalua pidettiin mielenkiintoisena ja hauskana tapana osallistua. Osa vastaajista on kuitenkin kokenut teknisiä haasteita ja epäillyt vastaamisen vaikuttavuutta.
Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä
Ratkaisuja vuorovaikutuksen ja osallistumisen ongelmiin
Yleisesti suurimmiksi osallistumis- ja vuorovaikutushankkeisiin liittyviksi haasteiksi vastaajat nostivat esille osallistujien alhaisen lukumäärän, näiden taustojen yksipuolisuuden ja vahvojen, negatiivisten mielipiteiden korostumisen keskustelussa. Karttakyselytyökalut koettiin hyödyllisiksi näissä tilanteissa, koska laajemman ja taustoiltaan monipuolisemman osallistujajoukon tavoittaminen on helpompaa verkossa.
Lisäksi karttakyselyiden visuaalisuus ja helppous houkuttelee myös tyytyväisiä kaupunkilaisia jakamaan mielipiteitään. Esimerkiksi Salpausselän Teivaan alueelle suunniteltu kylpylähotelli oli herättänyt paljon negatiivista huomiota ja kaavatyön lopettamisesta keskusteltiin. Karttakyselyn tulokset kuitenkin yllättivät päättäjät; kyselyyn vastanneista suurin osa suhtautui asemakaavaan positiivisesti, vaikka yleisötilaisuuksissa tunnelma oli ollut päinvastainen. Vastaavasti Helsingin kaupunkibulevardien kannatus yllätti kaupunkisuunnittelijat.
Karttakysely itsessään ei ratkaise konfliktitilanteita mutta niiden avulla voidaan saada laajempi kuva kansalaisten näkemyksistä. Toisin kuin usein yleisötilaisuuksissa, karttakyselyiden avulla tavoitetaan rakentamishankkeiden vastustajien lisäksi myös kaupunkialueiden kehittämisestä kiinnostuneita asukkaita.
Karttakyselyiden visuaalisuus ja helppous houkuttelee myös tyytyväisiä kaupunkilaisia jakamaan mielipiteitään.
Myös alueellisesti laajoissa hankkeissa, kuten yleiskaavoituksessa, karttakyselyt koettiin hyödyllisiksi, koska kommentit voitiin vaivattomammin kohdentaa oikeaan paikkaan. Yksi osallistumis- ja vuorovaikutushankkeiden haaste oli myös tiedotus; sekä sisäinen että ulkoinen viestintä koettiin ongelmalliseksi. Karttakyselyjen koettiin parantavan suunnittelijoiden ja osallistujien välistä tiedonkulkua, koska osallisia oli helppo pitää mukana koko hankkeen ajan karttakyselyn ja nettisivujen avulla.
Perinteiset osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmät ovat haasteellisia ja aikaa vieviä, mutta karttakyselytkään eivät ole täysin ongelmattomia. Kyselyyn vastanneet nimesivät suurimmiksi karttakyselyiden käyttöön liittyviksi haasteiksi tekniset ongelmat sekä aineiston analysoinnin ja kyselystä tiedottamisen. Tekniset ongelmat olivat useimmiten laitteisiin ja nettiyhteyteen liittyviä, mutta myös osallisten tekniset valmiudet olivat paikoin rajallisia. Myös karttakyselyn laatijalla saattoi olla teknisiä ongelmia kyselyn luomisvaiheessa. Analyysivaiheen työläys yllätti monet vastaajat ja useat painottivat, että aineiston analysointia pitää suunnitella jo etukäteen ja siihen pitää varata resursseja ja osaamista. Erityisesti avovastausten ja yksityiskohtaisia paikkamerkintöjä koskevien kommenttien läpikäynnin mainittiin vaativan paljon resursseja. Kyselyn markkinointi monen kanavan kautta nähtiin myös tärkeänä. Mikäli kyselyä ei mainostettu tarpeeksi, vastaajamäärät saattoivat jäädä alhaisiksi.
Karttakyselyillä enemmän vastauksia ja hiljaisempien ihmisryhmien äänet kuuluviin
Valtaosa kyselyyn vastanneista ja haastatteluihin osallistuneista koki karttakyselytyökaluilla kerätyn aineiston hyödylliseksi. Karttakyselyillä haluttiin tavoittaa enemmän ihmisiä ja saada myös hiljaisempien ihmisryhmien, kuten nuorten aikuisten, mielipiteet kuuluviin.
Vastaajien mukaan kyselyt ovatkin keränneet enemmän vastauksia kuin muut osallistumismenetelmät ja etenkin nuoremmat ikäluokat ovat osallistuneet karttakyselyiden kautta. Vaikka karttakyselyiden vastauksissa tuli ilmi paljon samoja asioita kuin muiden osallistumismenetelmien kautta, myös eroja oli havaittavissa. Paljon vastauksia keränneet alueet olivat jo usein julkisen keskustelun aiheena ja siten suunnittelijoiden tiedossa. Karttakyselyiden avulla saatiin kuitenkin uutta tietoa myös muista asukkaille tärkeistä alueista, joiden kehittämiseen esitettiin hyvin perusteltuja ehdotuksia.
Karttakysely itsessään ei ratkaise konfliktitilanteita, mutta niiden avulla voidaan saada laajempi kuva kansalaisten näkemyksistä.
Vaikuttamisen mahdollisuudet ja haasteet
Valtaosa kyselyyn vastanneista katsoi, että karttakyselyillä kerätty tieto auttaa ymmärtämään osallisten tarpeita ja näkemyksiä. Lisäksi karttalyselyt luovat asukkaille vaikutusmahdollisuuden suunnitelmien sisältöön.
Tutkimushaastatteluiden perusteella vaikuttavuuden nähtiin olevan sitä parempaa, mitä aikaisemmassa vaiheessa suunnitteluprosessia tietoa kerätään. Vaikka varhainen vaihe koettiin hedelmällisimmäksi ajaksi osallistua, luonnoksen tai ehdotuksen kommentoinnin uskottiin olevan osallistujille helpompaa ja vastausten sisällön parempaa. Yksi suurimmista haasteista olikin olennaisten vastausten puute. Kansalaisten ymmärrys kaavaprojekteista on usein puutteellista ja tämän vuoksi karttakyselyiden kautta saadut vastaukset olivat joko liian pikkutarkkoja tai ympäripyöreitä. Vastaavat kommunikaatio-ongelmat voivat heikentää kansalaisten luottamusta päättäjiin ja kaavaprosessiin, kun yksityiskohtaiset ehdotukset eivät toteudu strategista suunnittelua varten tehdyn kyselyn kautta.
Vastaukset voivat paljastaa yllättäviäkin asioita suunnittelijolle
Haastatellut kertoivat myös onnistumisista. Hyvin perustellut ja kaavan kannalta olennaiset vastaukset oli usein otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon kaavaratkaisuissa. Helsingin yleiskaavan karttakyselyssä nousi esille joitakin viheralueita Vantaanjoen rannalta, jotka asukkaat kokivat tärkeiksi. Osa näistä alueista jätettiin tämän seurauksena yleiskaavassa vihreiksi.
Myös oikeanlaisella kysymyksenasettelulla saatiin selville yllättäviäkin asioita. Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan kyselyssä asukkaat saivat rajata kartalle alueen, jonka he kokevat keskustaksi. Suunnittelijoille tuli yllätyksenä, kuinka suureksi asukkaat keskustan käsittivät. Tämän havainnon seurauksena keskustan aluetta laajennettiin myös tulevassa kaavassa.
Kyselyyn vastanneet kertoivat, että kerättyä tietoa on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan suoraan suunnitelmissa joko tekemällä muutoksia aineiston pohjalta tai poimimalla mahdollisuuksien mukaan aineistosta ajatuksia kaavoitukseen. Aineisto on voinut toimia lähtökohtana suunnittelulle ja sitä on käytetty hyödyksi myös kaavantyöhön liittyvissä työpajoissa. Aineistoa on myös ollut mahdollista käyttää hyödyksi muissa hankkeissa. Monet vastaajista kokivat karttakyselyillä kerätyn aineiston tärkeäksi, koska se nosti esille uusia kehitettäviä kohteita ja antoi tukea jo aiemmin tärkeiksi tunnistetuille asioille. Kaavasisältöön vaikuttamisen lisäksi vastauksissa mainittiin, että karttakyselyiden tuloksia on aktiivisesti tuotu esille ja aineistoa jopa julkaistu avoimena datana.
Karttapiirroksien tuottama hyöty riippuu myös suuresti suunnittelijoiden tavoitteista. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan muistutusten yhteydessä jätettyjä karttapiirroksia ei juuri käsitelty muistutuksia läpikäydessä. Karttapiirrokset koettiin hyödyllisiksi lähinnä vastaajille, jotka pystyivät halutessaan hahmottelemaan ideansa kartalle. Mikkelissä taas saatiin sellaista uutta tietoa, joka ei olisi ollut mahdollista ilman kyselyn karttaominaisuutta. Karttakyselyiden lisäksi nykypäivän suunnittelussa hyödynnetään kuitenkin myös muita osallistumismenetelmiä, jotka tulee huomioida vaikuttavuutta arvioitaessa. Haastateltavat totesivat, että juuri karttakyselystä saadulla tiedolla ei usein ollut muita osallistumismenetelmiä suurempaa tai pienempää vaikutusta lopulliseen kaavaan. Kyselyt toivat kuitenkin uusia aiheita päättäjien tietoon ja yhdessä muiden osallistumismenetelmien kanssa ne voivat vaikuttaa vahvemmin kaavasuunnitteluun.
Karttapohjainen osallistuminen olennainen osa tulevaisuuden suunnittelua
Karttapohjaisten osallistumismenetelmien suosio on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Tulevaisuuden suunnittelussa tullaan todennäköisesti yhä enemmän painottamaan digitaalisuutta ja sen tarjoamat mahdollisuudet tekevät myös osallistumisen helpommaksi. Karttapohjaiset osallistumismenetelmät tarjoavat suunnittelijoille keinon saada runsaasti paikkaan sidottua tietoa asukkaiden arvostuksista ja huolen aiheista.
Ne myös kannustavat matalan kynnyksen osallistumista ja laajentavat osallisten joukkoa. Vaikka karttakyselyt eivät voi vielä korvata perinteisiä osallistumismenetelmiä suunnitteluprosesseissa, ne täydentävät toisiaan ja mahdollistavat aktiivisemman osallistumisen ja tietyillä edellytyksillä myös suuremman vaikuttavuuden. Vaikuttavuutta edistää karttakyselyn ajoittaminen suunnitteluprosessin alkuun sekä parempi tiedottaminen tulevan kaavan mittakaavasta ja kohdealueista. Vaikka myöhäisemmässä vaiheessa tehty kysely tuottaa joskus laadukkaampia vastauksia, suunnitteluprosessi on jo usein niin pitkällä, että vastauksien huomioiminen kaavassa on haastavaa. Myös dialogielementtien sisällyttäminen karttatyökaluihin voi lisätä osapuolten ymmärrystä suunnittelun kohteena olevasta hankkeesta ja siihen liittyvistä näkemyksistä.
Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä
Lue lisää:
- Osallistavasta suunnittelusta: What is Participatory Planning and PPGIS in a Nutshell (englanniksi)
- Maptionnairen saavutettavuudesta
Kirjoittajat Liina Marttila ja Kirsi Forss
Liina Marttila työskentelee harjoittelijana Suomen ympäristökeskuksessa ja on suunnitellut ja toteuttanut tutkimushaastatteluja artikkelin tutkimushankkeessa. Sähköposti liina.marttila@ymparisto.fi.
Kirsi Forss työskentelee paikkatietoasiantuntijana Mapita Oy:ssä ja on ollut vastuussa artikkelin verkkokyselystä sekä mukana tutkimushaastattelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Sähköposti kirsi@maptionnaire.com.
.webp)
.jpeg)
-min.jpeg)
.jpg)
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
